Petäjävesi - pohjan perille


Petäjäveden seutu oli vielä 1400-luvulla eräaluetta, jonka metsiin ja järviin hauholaiset ja pälkäneläiset talonpojat virittelivät pyydyksiään. Ensimmäinen pysyvä asuinsija syntyi keskiajan lopulla Rukoilankylän, Jänis-Mommioon. Sen juuret olivat syvällä Hämeestä. Talo perustettiin Jämsästä kuuden peninkulman päähän Pengerjoen varteen "pohjan perille". Asutus laajeni 1550-luvulta lähtien Kustaa Vaasan määräämän erämaiden asuttamisen ja savolaisasutuksen myötä.

Kirkko maailmanperinnöksi

Sanan nälkä oli ilmeinen kun ensimmäinen kirkkotupa kävi nopeasti ahtaaksi asutuksen noustessa 1760-luvulla 700 henkeen. Suunnitelmien, rahoituksen ja päätösten viipyessä ryhtyivät talonpojat rakentamaan hirsistä uutta ristikirkkoa Jaakko Klemetinpoika Leppäsen ja 12 kirvesmiehen kanssa, ilman lupaa. Vanhan kirkon peruskivet, hirsien salvominen ja jyrkkä katto paanutettuna syntyi 35 päivässä. Kirkon saatua myöhemmin luvat valmistui se pääosin vuosina 1763-65. Vuonna 1994 Vanha kirkko pääsi Unescon maailman perintökohteeksi pohjoismaisen puukirkkoarkkitehtuurin ja hirsirakentamistaidon perinteen ainutlaatuisena edustajana.

Rukoilassa viljelty maata 500 vuotta

Maatalous oli Petäjäveden  pääelinkeino keskiajalta aina 1900-luvun lopulle saakka. Teollisuus nosti päätään 1840-luvulla kun Pengerkoskeen rakennettiin Keski-Suomen ensimmäinen rautahytti. Hytin toiminta siirtyi vuonna 1850 Kintauden Koskensaaren ympäristöön. Aluksi harkkohyttinä ja myöhemmin tervan, puunjalostuksen ja naulatehtaan toimintana Koskensaaren naulatehdas on edelleen Keski-Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut teollisuuslaitos. Teollisuuden syntymistä siivitti samaan aikaan perustettu Karikkokosken saha. Teollisuuden myötä liikenne yhteydet paranivat vuonna 1895 rakennetun rautatien ja myöhemmin maantieverkoston valmistumisella.

Pitäjänkokousajasta kuntakokousaikaan

Kirkon rakentamisen myötä kappeliseurakunnan syntyminen johti myöhemmin seurakunnan itsenäistymiseen vuonna 1867. Suomessa tuolloin raskaita nälkävuosia. Petäjävedelläkin kuoli satoja nälkään ja sitä seuranneisiin tauteihin. Kunnan itsenäistyminen osui nälkävuosien pahimpaan ajankohtaan. Vuosi 1868 oli nälkävuosista pahin. Jäät sulivat järvistä juhannuksen aikaan ja vilja, mitä vielä oli, kylvettäväksi saatiin maahan heinäkuun alussa. Elokuun alussa, kun oraat olivat nousseet pintaan tuli talvi ja vei kaiken. Ensimmäinen kuntakokous pidettiin Lemettilän talossa jäiden sulettua 28. kesäkuuta 1868 ja näin siirryttiin pitäjänkokousajasta kuntakokous aikaan. Kuntakokouksen tehtäväksi tuli hallinnon järjestämisen ohella mm. vanhustenhullon, terveysolojen, koululaitoksen ja köyhäinhoidon parantaminen.

Vaaleilla kunnallishallintoon

1900-luvun alussa torpparilaitos nosti päätään vaatien itsenäistymistä ja maiden jakoa omistukseen.
Petäjävedellä torpparit olivat maan aktiivisimpia omien etujensa vartijoina. Suomen itsenäistyessä
1917 johti se seuraavana vuonna kansalaissotaan ja kaksi vuotta myöhemmin torppareiden itsenäistymiseen. Kunnan väki oli tuolloin huipussaan ylittäen 5000 asukkaan rajan.
Kuntaan valittiin vaaleilla ensimmäinen 21-jäseninen valtuusto ja kunnallishallitus vuonna 1918.
Hallinto ryhtyi tekemään päätöksiä vuonna 1915 Ylämäeltä siirrettyyn nykyiseen Kuntalaan.
Siirtoväki nosti asukasluvun 5800.

Talvisota ja sitä seurannut jatkosota oli Petäjävetisille myös suuri uhraus, kun sankarihautoihin mullattiin yli 200 vapautemme puolesta taistellutta miestä. Sotavuosiin tultaessa asukasluku laski aina 1940-luvun puoleen väliin saakka. Siirtoväen sijoittaminen nosti asukasluvun Petäjävedellä 1950-luvun puolivälissä huippuunsa, lähennellen kuutta tuhatta. Tämän jälkeen väestötappio on ollut tasaantuvaa aina 2000-luvulle saakka. Kunnan täyttäessä 140 vuotta väestö kasvoi noin sata asukasta, joka on suurin 60:een vuoteen.

Olet tervetullut

Petäjäveden ensimmäiset asukkaat muuttivat tänne vesistöjen varrelle, avarille paikoille ja riistaisille saloille luonnon rauhaan. Miksi muuttivat?, koska etelässä oli ahdasta ja leipää ei riittänyt kaikille. Näin tapahtuu myös tänään historian monien vaiheiden jälkeen.
Petäjävesi kutsuu juhlavuonna "pohjan perille" Olet tervetullut

Paavo Niiles